Rodusta

Yleistä

Welsh corgi cardigan on aktiivinen ja valpas paimenkoira. Rotumääritelmän mukaan koiran yleisvaikutelma on sitkeä, vankka, liikkuvainen ja kestävä. Ulkonäöltään koira on korkeuteensa nähden pitkärunkoinen ja matalaraajainen. Matalan rakenteen syy löytyy sen historiasta. Rotu jalostettiin aikanaan toimimaan karjapaimenten apuna: cardiganien mataluuden ansiosta nautojen potkut menevät koiran yli, eivätkä osu siihen kohtalokkain seurauksin.

Cardigan on mataluudestaan huolimatta keskikokoinen ja voimakas koira, joka vaatii kunnollisen tapakasvatuksen ja johdonmukaisen koulutuksen: etenkin nuoret urokset saattavat koetella rajojaan, mikäli sellaisia ei niille ole opetettu. Se ei sovellu ainoastaan sohvanlämmittäjäksi, vaan keksii kyllä itse itselleen aktiviteetteja, jos niitä ei muuten tarjota. Aktivoinnin lisäksi cardille tulisi tarjota reippaasti erilaista liikuntaa lihaskunnon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lihaskunnon vaaliminen on avainasemassa mahdollisten myöhempien vaivojen ennaltaehkäisyssä.


RODUSSA ESIINTYVIÄ SAIRAUKSIA:

Cardigan on perusterve rotu, jolla ei katsota esiintyvän yleisesti kuolemaan johtavia sairauksia.

Lonkkaniveldysplasiaa rodussa valitettavasti ilmenee, keskiarvo lonkkatuloksissa asettuu C-D -alueelle. Cardiganin eduksi on kuitenkin todettava, että ilmeisesti paksuista nivelpinnoista johtuen nivelrikon kehittyminen on usein hitaampaa kuin normaalirakenteisella koiralla.

Ongelmaa ei kuitenkaan voi kieltää, ja sen parantamiseksi tehdään kovasti töitä: Rodun uusi PEVISA (Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma) hyväksyttiin vuosikokouksessa keväällä 2019 ja se tuli voimaan tammikuussa 2020. Uusi PEVISA asettaa tiukemmat rajat yhdistelmän vanhemmille, D-lonkkaisen koiran saa yhdistää vain A, B tai C-lonkan omaavan koiran kanssa. Loppuvuodesta 2017 cardiganeille saatiin käyttöön BLUP-lonkkaindeksit kasvatuksen tueksi. BLUP-indeksi on yksittäisen koiran tulosta varmempi keino arvioida koiran terveydellisiä jalostusominaisuuksia, sillä BLUP-indeksissä huomioidaan kaikkien suomalaisten sukulaisten tulokset:

”Yli sadan koira on jalostusarvoltaan rodun keskiarvoa parempi ja alle sadan koira rodun keskiarvoa huonompi. Kun yhdistelmän uroksen ja nartun indeksien keskiarvo on yli 100 (tai summa yli 200), ovat pennut odotusarvoltaan rodun keskitasoa parempia. Kyseinen jalostettava ominaisuus paranee rodussa vähitellen, jos jalostusyhdistelmien indeksit ovat systemaattisesti suurempia kuin 100.” LÄHDE: Suomen Kennelliitto: www.kennelliitto.fi/Artikkeli ”Mikä BLUP Indeksi”

Kyynärnivelen kasvuhäiriö on toinen rodussa esiintyvä sairaus, jota vastustetaan tutkimalla jalostuskoirat kyynärten osalta ED-kuvausmenetelmällä. ED-menetelmä ei kuitenkaan anna yhtä tarkkaa tietoa kyynärnivelten tilasta kuin INC-kuvaus. INC-kuvausmenetelmän virallistamista selvitellään parhaillaan Kennelliitossa. Vuodesta 2020 voimaan tulevaan PEVISA:an on sisällytetty kyynärnivelten tutkiminen ED-menetelmällä, tai INC-menetelmällä mikäli se saadaan virallisesti käyttöön.

Cardigan kuuluu rakenteensa puolesta kondrodystrofisiin rotuihin. Kondrodystrofia tuo mukanaan riskin välilevyjen varhaiseen rappeutumiseen sekä siihen liittyvään välilevyjen kalkkeutumiseen (Suomen Kennelliitto). Kalkkeutuneet välilevyt voivat altistaa koiran mäyräkoirahalvaukselle eli välilevytyrälle, joka aiheuttaa eriasteisia halvausoireita. Kalkkeutuneet välilevyt eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että koira tulisi elinaikainaan sairastumaan halvaukseen.

PEVISA:an kuuluvien lonkkien ja kyynärten lisäksi onkin siis suositeltavaa tutkia koira myös selän osalta. Alle 2-vuotiaalle koiralle saa virallisen lausunnon välimuotoisesta lanne-ristinikamasta (LTV) sekä nikamien epämuodostumista (VA). Kaksi vuotta täyttäneelle koiralle saa lausunnot myös spondyloosin (SP) ja kalkkeutuneiden välilevyjen (IDD) osalta. Alle 2-vuotiaasta koirastakin kannattaa kuitenkin kuvauttaa asiantuntevassa paikassa koko selkä, jolloin mahdolliset havainnot voidaan käydä läpi kuvanneen eläinlääkärin kanssa.